Näin muokkaan kuvani: viisi esimerkkiä

Mun kuvankäsittelyrutiini on muuttunut merkittävästi viimeisen vuoden sisällä. Eilen muokatessani kuvia rutiininomaisesti taas yhteen postaukseen, tulin ajatelleeksi, miksen esittelisi vähän teillekin, mitä niille kuville oikein tulee tehtyä.

Aloitetaan siitä, millä kuvaan kuvani. Kamerana mulla on käytössä edelleenkin vanha kunnon Canon EOS 450D. Tämä on palvellut mua hyvin jo seitsemän vuotta, mutta tottakai uuden hankkiminen on usein mielessä. Valitettavasti budjetti ei ole siihen vielä venynyt. Objektiiveina mulla toimii Canonin perusvarma, kiinteäpolttovälinen 50 mm 1.8 sekä laajempiin kuviin Tamronin 17-50 mm 2.8. Molemmat ovat hintaluokkaansa nähden ihan toimivia pelejä ja mukavan valovoimaisia, mutta jokainen valokuvausta edes puolivakavasti harrastanut tietää, että parantamisen varaa olisi huimasti. Yleiskuvauksessa ja laiskuuden iskiessä kamerana toimii iPhone 6.

Alkuperäinen kuva on jo rajattu ajatuksen kanssa, mutta se on ihan liian tumma ja harmaa. Kuvaan on lisätty reilusti kirkkautta ja erityisesti vihreän sekä ruskean sävyjä on korostettu.

Vaikka kuvan pääkohteena on morsiamen päähine, voisi kuva olla vähän kauempaa otettu. Muokatussa kuvassa on korostettu punaisen ja liilan sävyjä, kun taas oranssia on hieman viety alaspäin. Vaaleita kohtia on korostettu erityisesti, jotta kuvaan saadaan tiettyä raikkautta ja heleyttä.

No, mitäs sitten kun kuvauskalusto on mitä on, eikä pelkästään sen avulla vielä tehdä niitä upeimpia huippuotoksia? Silloin tottakai kuvankäsittely nousee entistä tärkeämmäksi. Toiset eivät tykkää muokata kuviaan juuri ollenkaan, mulle se taas on päivänselvä asia, että jokainen kuva käytetään vähintään yhden kuvankäsittelyohjelman läpi ennen julkaisemista. Oon jo useamman vuoden kuvannut raakakuvia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että kamerasta tuleva kuva on hyvin harmaa ja mitäänsanomaton, eli jälkikäsittelyllä luodaan se varsinainen lopputulos. Tämä sopii mulle mainiosti, sillä RAW-kuvat tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin jpeg-muotoon kuvaaminen.

Kuvanmuokkausohjelmia mulla on käytössäni neljä. Vuosia tosin pärjäsin tällä kombolla: seitsemän vuotta sitten hankittu, peruskäytössä täydellisesti palvellut Corel Paint Shop Pro sekä ilmaisohjelma Picasa, jolla on laittoman helppo luoda mm. kollaaseja. Viime vuonna, kun kuvasin elämäni ensimmäiset häät, aloin kuitenkin kaipaamaan jotain vähän monipuolisempaa ohjelmaa, ja päätin hankkia Photoshopin ja Lightroomin. Siinäpä siis suurin syy, miksi mun kuvanmuokkausrutiinit ovat nykyään ihan erilaiset kuin ennen. Käytän kaikki raakakuvat Lightroomin läpi, jossa teen niille erilaisia säätöjä. Säädän tarvittaessa valkotasapainoa, lisään kirkkautta, usein korostan joitain tiettyjä värejä. Lähes poikkeuksetta rajaan kuvaa ainakin vähän, suoristan sitä ja korjaan pikkuvirheitä. Vaativammat säädöt teen Photoshopin puolella.

Hämärässä asunnossa kuvaaminen on aina hankalaa. Apuna on ollut epäsuora salama kohdistettuna kattoon, jolloin kuva saadaan teräväksi ilman liikaa kohinaa. Jälkimmäinen kuva on rajattu uudelleen ja pienet häiritsevät tekijät (taulun kulma peilissä, kameran hihna pöydällä) on muokattu pois. Tässä ei ole korostettu värejä niinkään, vaan kuva on pidetty enemmänkin vaaleana ja hieman utuisena.

Tyypillinen kuva, jossa on jouduttu suoristamaan autoa hieman sekä poistamaan turhia roiskeita maalipinnasta. Myyntikuva kun on kyseessä, pieniä kolhuja ei kuitenkaan ole peitelty, sillä siellähän ne todellisuudessakin ovat. Alkuperäinen kuva on tylsä ja harmahtava, joten kuvaan on lisätty reilusti väriä ja aurinkoista talvisäätä on korostettu lisäämällä lämpöä.

Tämäkin on hyvä esimerkki kuvasta, jossa periaatteessa kaikki toimii, mutta mikään kohta ei erityisesti korostu. Ruusujen punaisuutta ja lehtien vihreyttä on korostettu ja samalla koko kuvaa raikastettu vaaleamman ilmeen saamiseksi.

Kuten huomaatte näistä esimerkkikuvista ja muutenkin mun blogin kuvista, mulle on tärkeää että kuvat ovat valoisia ja väririkkaita. Ehkä tärkein asia kuvaa ottaessa mulle on se, että siinä näkyy oleelliset asiat sopivassa kuvakulmassa, ja että se on terävä sieltä mistä pitääkin. Monia juttuja pystyy säätämään jälkikäteen, mutta epätarkasta kuvasta ei saa terävää. Ihanteellista toki olisi, jos myös valaistus olisi kohdillaan jo kuvia ottaessa ja valkotasapaino juuri sitä mitä pitääkin - aina ei vain ole aikaa/mahdollisuutta tehdä kaikkea jo kuvaustilanteessa täydellisesti. Siksi kuvankäsittelyäkin kannattaa treenata edes jonkin verran. Jo pienillä säädöillä pystyy tekemään paljon.

Vielä tänä päivänäkään en aina onnistu ihan haluamallani tavalla, enkä osaa tuottaa tasaisen varmasti hyvää sisältöä, mutta täytyy sanoa että kyllä ne taidot ovat paljon kehittyneet vuosien mittaan. Lightroomin ja monien uusien mahdollisuuksien myötä oon alkanut löytämään enemmän sitä omaa tyyliäni. Ennen käytin kuviin valmiita filttereitä (VSCO Cam), mutta nykyään teen pääasiassa kaikki säädöt itse.

SEURAA MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM