Saako elämä mennä blogin edelle?

Hyvää lokakuista huomenta! Viikot vierivät, lokakuun puoliväli on kohta käsillä ja yhtäkkiä vuotta onkin jäljellä enää reilut pari kuukautta. Muutama viikko sitten kerroin, että läheiseni joutui yllättäen sairaalaan. Teiltä tuli muuten siihen postaukseen todella koskettavia tarinoita, kiitos niistä <3 Sen yllättävän käänteen jälkeen elämä onkin ollut hektistä; huolta läheisestä ja hänen asioidensa hoitamista, paljon sairaalakäyntejä, kireitä hermoja lähipiirissä ja lukemattomia eri hoitajia ja lääkäreitä, joilla jokaisella on eri mielipide. Lisäksi oon tehnyt pitkiä päiviä töissä ja tietysti on pyöritettävänä se oma arkikin, kuten meillä kaikilla.

Näiden kaikkien asioiden keskellä takki on ollut ihan uskomattoman tyhjä eikä sisällön tuottaminen ole oikein sujunut. Haluaisin keskittää kaiken ylimääräisen energiani ja aikani blogiin ja sisällöntuottoon, mutta joskus elämä vaan sanoo että nyt on keskityttävä muihin asioihin.

Tällaiset ajat on toisaalta todella yksinäisiä. Vaikka töissä kohtaa koko ajan ihmisiä, on silloin pidettävä se vahvan työntekijän rooli päällä. Olla se kuunteleva korva, jota asiakas ei välttämättä mistään muualta saa. Kun pitkän työpäivän jälkeen tulee kotiin, ei oikein enää jaksaisi teeskennellä kaiken olevan ihan hyvin vaan haluaisi kerrankin sanoa suoraan, että ei, kaikki ei nyt ole ihan kunnossa. Kukaan ei kuitenkaan jaksa jatkuvasti kuulla toisen ongelmista, joten on helpompaa olla vaan hiljaa ja jättäytyä omiin oloihinsa. Silti sitä jotenkin kaipaa, että joku edes joskus kysyisi mitä kuuluu – vaikka ei itse olekaan jaksanut kysyä sitä muilta pitkään aikaan.

Hyvä puoli on se, että nämä vaikeimmat ajat menee aina lopulta ohi ja sitten on taas helpompi hengittää. Voi keskittyä blogiin, ruoanlaittoon, ihmissuhteisiin ja kaikkiin niihin asioihin, jotka jäävät taka-alalle juuri nyt. Vaikka kuinka haluaisi pystyä kaikkeen ihan missä elämäntilanteessa hyvänsä, joskus on valittava mihin pystyy panostamaan. Toivottavasti ihan pian tulee aika, jolloin voin taas antaa paaaaljon enemmän tälle blogille ja teille lukijoille.

Mitä mieltä sä olet, saako elämä ohittaa välillä blogin vai onko sisältöä tuotettava tilanteessa kuin tilanteessa? Luetko mieluummin aitoa, mietittyä tekstiä vähän harvemin vai nopeasti kasaan kyhättyä tekstiä useammin? Niin tai näin, aurinkoista viikonloppua!