Vuosi 2016, osa 2

Tänään kurkistetaan viimeisen kerran vuoteen 2016. Viime kerralla päästiin kesäkuuhun asti, joten tänään käydään läpi loppuvuosi alkaen heinäkuusta. Jos et ole vielä lukenut ykkösosaa vuodestani, pääset siihen postaukseen tästä.


Heinäkuu


Kesälomakuukausi taisi olla kokonaisuudessaan viime vuoden ihanin kuukausi. Alkukuusta tehtiin se niin kovin paljon puhuttu kesälomareissu, josta jäi paljon kivoja muistoja. Reissun aikana pääsin todella hyvin irti arjen ongelmista ja nautin olostani täysillä. Jopa blogi jäi lähes koko viikoksi pois päiväjärjestyksestä, sillä olin ajastanut sille viikolle postaukset etukäteen.
Niin mukavaa ja rentouttavaa kuin reissussa olikin, oli myös ihanaa palata takaisin kotiin. Mikään paikka ei ole mulle yhtä rakas kuin oma kotini. Kaiken kaikkiaan heinäkuu sujui mutkattomasti. Nautin auringosta, vietin paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, istuin monia iltoja rannalla ja kävin erilaisissa tapahtumissa. Blogin kirjoittamiselle oli kerrankin kunnolla aikaa, ja sain muutenkin paljon aikaiseksi.
Loppukuuta kohden rohkaistuin vihdoin kirjoittamaan paljon mieltäni askarruttaneesta aiheesta, eli siitä miltä tuntui olla taas sinkku. Oli puhdistavaa kirjoittaa omia ajatuksia erosta ja siitä yli pääsemisestä, ja postaus saikin varsin hyvän vastaanoton teiltä lukijoilta. Muita pieniä iloja heinäkuun lopussa olivat mm. äitini syntymäpäivät, perheen uusi pörröinen kissanpentu ja jokavuotinen Ace Corner Rock Lahdessa.

Elokuu

Ihanan kesäloman jälkeen oli aika aloittaa taas arki. Palasin ristiriitaisin tuntemuksin takaisin kouluun - tai tarkalleen ottaen työssäoppimispaikalle. Kaikki vaikutti menevän ihan hyvin, kunnes työssäoppimispaikan sisäinen paine kävi liian kovaksi ja aloin oireilemaan paniikkikohtauksin. Kävin todella matalalla silloin, tunsin itseni täysin voimattomaksi ja jälleen kerran epäonnistuneeksi. Useampi hoitaja ja lääkäri totesi, että nyt on jarruteltava ja pistettävä oma terveys etusijalle, joten jäin sairaslomalle.
Alkuun sairaslomalla keskityin lähinnä siihen, että saisin nukuttua ja syötyä edes jotakuinkin säännöllisesti. Palasin aivan perusjuttuihin, joita yritin saada kuntoon, ja kaikki muu tuli vasta sen jälkeen. Viikot kuluivat ja vähitellen ahdistuskin alkoi helpottaa. Juttelin monien eri ihmisten kanssa ja aloin ymmärtää, ettei vika ollutkaan mussa. Ainakaan tällä kertaa.
Loppukuusta järjetettiin parhaalle ystävälleni polttarit, jotka olivat menestys. Oli ihanaa viettää aikaa hyvällä porukalla ja juhlistaa upeaa ystävääni. Kirjoittelin juhlien jälkeen aiheesta pienen vinkkipostauksen. Polttareiden ja häiden häämöttäessä innostuin myös kirjoittamaan tämän postauksen rakkaasta ystävästäni.


Syyskuu


Pitkän pohdiskelun, vaihtoehtojen punnitsemisen ja monien keskusteluiden jälkeen päätin lopettaa koulun kokonaan. Tältä erää. Opiskeluja tulen aivan varmasti jatkamaan taas jossain vaiheessa, kun aika on kypsä.
Koulun lopettaminen olikin sillä hetkellä paras päätös, jonka myötä aloin vähitellen tuntemaan oloni taas itsekseni. Aloin käymään säännöllisesti psykologin luona. Etenkin alkuun tuntui hyvältä, kun oli joku ulkopuolinen ihminen jolle uskoutua, ja jonka kanssa jäsennellä asioita. Huomasin, että paineita oli vain kasaantunut liikaa vuosien varrella, ja niiden käsitteleminen vie aikaa. Kun lakkasin arvostelemasta itseäni ja suuntasin katseeni tulevaisuuteen, aloin taas nauttimaan elämästä. 
Syyskuun alussa oli ystäväni häät. Päivä oli upea, aurinkoinen ja lämmin. Toisaalta päivä oli mulle stressaava, olinhan lupautunut valokuvaajaksi, mutta nautin samalla myös siitä kaikesta. Olin ja olen edelleen onnellinen ystäväni puolesta. Yksi kohokohta itselleni oli hääauton koristeleminen mieleni mukaan, ja kyllähän siitä aika kiva tulikin!
Vapaa-ajan lisäännyttyä koulun lopettamisen jälkeen mulla riitti taas energiaa panostaa ruuanlaittoon enemmän; opettelin mm. tekemään itse sushia, söin värikkäitä aamiaisia, herkuttelin friikkipirtelöllä, ja leivoinpas myös eräälle tärkeälle ihmiselle suklaakakun. Loppukuusta menin ja värjäsin hiukseni vaihtelun vuoksi.

Lokakuu


Lokakuun alussa vietettiin ninjateemalla 7-vuotissynttäreitä. Viime vuoteen verrattuna päivä ei ollut ihan yhtä loistavasti onnistunut, mutta päivänsankari oli kuitenkin kaikkeen tyytyväinen. 
Kuun edetessä aloin miettimään tulevaisuuttani taas vähän enemmän, ja sainkin tähän pohdintaan myös ulkopuolista apua. Mietin omia vahvuuksiani, ja kuinka voisin hyödyntää niitä elämässäni. Sain taas intoa valokuvaamiseen ja kirjoittamiseen, ja blogin suhteen kaikki luisti hyvin. Tein kuvilleni virtuaalisen portfolion Flickriin. Myös ulkoilu ja lenkkeily kiinnostivat kovasti, ja kävelinkin päivittäin pitkiä lenkkejä, joista nautin aidosti. 
Kuun lopussa olikin aika viettää jokavuotiset Halloween-juhlat, jotka olivat samalla ystäväni hääjuhlat kavereille. Ilta oli vauhdikas ja seura ei olisi voinut olla parempaa. Myös erityisen hyvä booli jäi mieleen!


Marraskuu
Marraskuun alussa päätin yhdessä lääkärin kanssa aloittaa lääkityksen hyvinvointini tasapainottamiseksi, enkä ole katunut sitä päätöstä hetkeäkään. Järkyttävistä alkupäänsäryistä selvittyäni olen voinut hyvin, nukkunut ainakin toisinaan paremmin, jaksanut tehdä asioita aamusta iltaan, ja ennen kaikkea löytänyt itsestäni taas sen optimistin, joka olin vielä jokunen vuosi sitten.
Aloitin kurssin, jossa käsitellään omaa henkistä pääomaa, ja sen myötä olen taas ymmärtänyt vähän paremmin, mitkä ovat omia vahvuuksiani ja miten voisin hyödyntää niitä. Mindfulness-harjoitukset tulivat kurssin myötä tutuiksi, kuten myös armollisuus omaa itseä kohtaan. Olen huomannut, kuinka sinnikäs ihminen olen, ja että olen valmis tekemään mitä vain saavuttaakseni ne asiat, joista haaveilen.
Jossain välissä ehdimme käydä testaamassa syyskuussa Lahteen avatun kasvispainotteisen ravintola Fafa'sin, joka olikin varsin kaivattu tulokas tälle seudulle. Innostuin pitkästä aikaa käsitöistä ja päätin kokeilla onneani myymällä tekeleitäni joulumarkkinoilla.

Joulukuu


Vuoden viimeinen kuukausi hujahti ohi todella nopeasti. Oli omat ja ystävän synttärit, joulumarkkinat, kurssin kotitehtäviä. Oli jouluun valmistautumista sekä vähän haaveita jo uudesta vuodesta. Ehdin fiilistellä joulua useampaankin kertaan kuun aikana (täällä ja täällä), mutta jouluaaton koittaessa mieli oli vähän matalalla. Siihenkin onneksi auttoi ihan vain aika ja rauhoittuminen, ja vuoden viimeinen viikko olikin täynnä iloa ja onnea.
Sain niin syntymäpäivänä kuin joulunakin aivan ihania lahjoja läheisiltäni, ja vaikka aikuinen olenkin, täytyy myöntää että se lämmitti mieltäni kovasti. Viime lauantaina katselin vuoden vaihtumista ihanien ihmisten seurassa, enkä voisi olla onnellisempi siitä että päätin viettää illan juuri näiden tyyppien kanssa. 

Siihen päättyi siis mun vuoteni 2016. Uutta vuotta on takana vasta pari hassua päivää, mutta silti musta tuntuu, että tästä tulee jotain mahtavaa. En tehnyt uuden vuoden lupauksia, enkä aseta itselleni tai muillekaan ihmisille mitään turhia odotuksia, mutta mulla on mielessä jo monta asiaa, joita aion lähteä tavoittelemaan lähiaikoina. Kiitos että olitte mun ja blogini mukana viime vuonna, toivottavasti meidän yhteinen matka jatkuu edelleen.

SEURAA MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

0 kommenttia