Se olisi tältä erää viimeisen kotipostauksen vuoro! Mikäs sen parempi paikka lopettaa kotikierros kuin keittiö, kodin sydän. Oma keittiöni tosin on enemmänkin läpikulkupaikka, jossa pyrin viettämään mahdollisimman vähän aikaa.
Keittiö on avoin ja melko tilava, mutta sijaitsee kummallisesti eteisestä lähtevän käytävän ja makuuhuoneen välissä. Ainoa väliovi, joka mun asunnosta löytyy, on eteisen ja keittiökäytävän välissä - toisin sanoen käytän sitä vain silloin, jos joku nukkuu olohuoneen puolella, eli hyvin harvoin.
Keittiön värimaailma on melko mielenkiintoinen: välitilassa on tummaa punaista, kaapeissa valkoista ja beigeä, ikkunanpuitteet ovat tummanruskeat kuten muissakin huoneissa, ja makuuhuoneen tapaan myös keittiössä on epämääräistä kellertävää muovimattoa. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että ei aivan mun näköinen keittiö. Viimeviikkoisella piipahduksella Ikeaan vietettiin hetki keittiöosastolla haaveillen, ja voi että mussa heräsi taas se pieni remontoija. Oon suunnitellut unelmakeittiöni jo melkein loppuun asti, ja esim. Pinterestistäni löytyy paljon inspiraatiota.
Sitten palaan taas todellisuuteen... Köyhällä ei ole varaa valita eikä valittaa. Ei sillä, on mulla rumempiakin - ja epäkäytännöllisempiä - keittiöitä ollut. Eniten mua ärsyttää tässä tuo punainen mitälie materiaalia oleva välitila, jota on ihan mahdoton pitää siistinä. Onhan se varmasti ihan kiva piristysruiske muuten vaaleaan keittiöön, mutta ei se vaan toimi käytännössä.
Mutta valitus sikseen. Tykkään pitää säilytyspurkkeja esillä, jolloin niitä on helppo hyödyntää ruuanlaitossa. Eri laitteet ja purnukat tuo toki vähän sekavaa fiilistä yleisilmeeseen, mutta mun kokemuksella ne usein käytetyt (tai käytettäväksi tarkoitetut) tavarat on paras olla näkyvillä, tai ne jää kaappiin pölyttymään. Samasta syystä mulla lojuu puolet ajasta lääkkeitä ja luontaistuotteita pitkin keittiön tasoja.
Keittiöön mahtuisi hyvin myös pienehkö pöytä - aiemmin siinä sellainen äitini jäljiltä olikin. Toistaiseksi en oo vain löytänyt mitään silmää ja budjettia miellyttävää vaihtoehtoa. Ihan hyvin olen kyllä ilmankin pärjännyt, kuten sanottu, tuppaan yleensä syömään ruokani joko sängyllä tai sitten työpöydän ääressä.
Mutta siltä näyttää mun keittiö tällä hetkellä. Hitsit, tulikohan nyt varmasti sanottua keittiö tarpeeksi monta kertaa? Keittiö. Noin. Kerta kiellon päälle.
Muut sarjan kotipostaukset löydät täältä:
0 kommenttia
Kiva kun luit postauksen! Jätä ihmeessä kommentti käynnistäsi. Saa kysyä, kehua, kritisoida tai vaikka kertoa kuulumisia. - Johanna