Luin eilen mielenkiintoisen jutun alkoholista, ja ajattelin että tämän suuren suomalaisen juhlapyhän alla mäkin voisin kertoa vähän omasta suhteestani tähän viisaiden juomaan.
Mun suhde alkoholiin on ollut aina vähän monimutkainen: oon nähnyt monen alkoholistin elämän päättyvän, ja siinä samalla myös monen alkoholistin läheisen kärsivän. Mun oma elämä on muokkaantunut aika paljonkin tiettyjen ihmisten alkoholinkäytön takia.
Nuorempana mä en oikeastaan tykännyt juoda. Tein elämässä muita asioita, jotka toivat iloa ja täyttymystä. Parasta tietysti oli, kun paras ystävä, jonka kanssa tein lähes kaiken, ei myöskään juonut. Kun täytin 18, oli baariin tietysti pakko mennä, olihan se siistiä ja muutkin teki niin. En kuitenkaan aivan ymmärtänyt, mikä siinä on niin hienoa.
Sitten, syksyn 2012 ja kevään 2013 välissä jolloin olin 20, jokin muuttui. Aloin käymään baarissa eri ihmisten kanssa ja se olikin yllättäen hauskaa. Kesä 2013 oli ihan mahtava, käytiin baarissa viikottain ja juotiin todella paljon. Eihän se siihen kesään tietenkään jäänyt, vaan jatkui oikeastaan koko ajan alkuvuoteen 2015 asti. Tietenkään aina ei pystytty juomaan joka viikko, mutta mahdollisimman usein kuitenkin.
Mun suhde alkoholiin on ollut aina vähän monimutkainen: oon nähnyt monen alkoholistin elämän päättyvän, ja siinä samalla myös monen alkoholistin läheisen kärsivän. Mun oma elämä on muokkaantunut aika paljonkin tiettyjen ihmisten alkoholinkäytön takia.
Nuorempana mä en oikeastaan tykännyt juoda. Tein elämässä muita asioita, jotka toivat iloa ja täyttymystä. Parasta tietysti oli, kun paras ystävä, jonka kanssa tein lähes kaiken, ei myöskään juonut. Kun täytin 18, oli baariin tietysti pakko mennä, olihan se siistiä ja muutkin teki niin. En kuitenkaan aivan ymmärtänyt, mikä siinä on niin hienoa.
Se oli huonoa aikaa mun elämässä muutenkin. Olin masentunut, sängystä nouseminen oli työn ja tuskan takana. Mikään ei tuntunut miltään. Itkin päivittäin. Etsin lohtua alkoholista. Join usein, join paljon, päädyin välillä melko kyseenalaiseen seuraan. Asiaa tietysti helpotti huomattavasti se, ettei mulle tullut krapulaa lähes koskaan. Mitä haittaa siitä alkoholista on, kun ei edes tule pahaa oloa?
Sanoin kaikille, etten mä tarvitse alkoholia, juon sitä vain huvikseen. Koska silloin on hauskempaa ja ihmiset iloisia. Jälkeenpäin ajateltuna kyllä mä sitä tarvitsin. Jos yksi baari-ilta jäi välistä, ahdistuin kamalasti ja odotin kuumeisesti seuraavaa. En osannut olla ilman sitä tunnetta, että pääsen hetkeksi pakoon omia ajatuksiani.
No, silloin keväällä 2015 mun vakituinen baariseura ei ollutkaan enää saatavilla niin usein, joten omakin juominen jäi vähemmälle. Etsin silti kaikki mahdolliset keinot juoda, etsin uutta seuraa ja taas kesä meni vauhdikkaasti. Olin ehkä huonommassa jamassa kuin koskaan ennen, sekä henkisesti että fyysisesti. En vain koskaan sanonut sitä ääneen. Ihmissuhteet ja ajatukset olivat vuoristoradassa, joka kiihdytti vauhtiaan koko ajan, joten mä halusin vain unohtaa.
Vasta loppusyksystä kun aloin seurustelemaan, sain toivoa kouluun pääsystä ja muutenkin mahdollisuudesta laittaa elämä taas raiteilleen, aloin ymmärtämään etten tarvitse alkoholia voidakseni hyvin. Ettei se oikestaan tuokaan sitä hyvää oloa, vaan nimenomaan vie sen pois. Viime syksystä lähtien mun juominen ja baarissa käyminen on harventunut koko ajan, ja nyt olen jo siinä pisteessä että valitsen mieluummin koti-illan kuin baari-illan.
Matka tähän oli ihan uskomattoman pitkä, ja jos multa olisi kysytty vuosi sitten, luopuisinko alkoholista kokonaan, olisin nauranut päin kysyjän naamaa. Nyt olen harkinnut sitä ihan tosissani. Toki juon edelleen silloin tällöin, mm. nyt juhannuksena. Mutta en tee sitä pahaan oloon. Enkä todellakaan viikottain. Kerran kuukaudessa tai parissa riittää paremmin kuin hyvin.
Sanoin kaikille, etten mä tarvitse alkoholia, juon sitä vain huvikseen. Koska silloin on hauskempaa ja ihmiset iloisia. Jälkeenpäin ajateltuna kyllä mä sitä tarvitsin. Jos yksi baari-ilta jäi välistä, ahdistuin kamalasti ja odotin kuumeisesti seuraavaa. En osannut olla ilman sitä tunnetta, että pääsen hetkeksi pakoon omia ajatuksiani.
No, silloin keväällä 2015 mun vakituinen baariseura ei ollutkaan enää saatavilla niin usein, joten omakin juominen jäi vähemmälle. Etsin silti kaikki mahdolliset keinot juoda, etsin uutta seuraa ja taas kesä meni vauhdikkaasti. Olin ehkä huonommassa jamassa kuin koskaan ennen, sekä henkisesti että fyysisesti. En vain koskaan sanonut sitä ääneen. Ihmissuhteet ja ajatukset olivat vuoristoradassa, joka kiihdytti vauhtiaan koko ajan, joten mä halusin vain unohtaa.
Vasta loppusyksystä kun aloin seurustelemaan, sain toivoa kouluun pääsystä ja muutenkin mahdollisuudesta laittaa elämä taas raiteilleen, aloin ymmärtämään etten tarvitse alkoholia voidakseni hyvin. Ettei se oikestaan tuokaan sitä hyvää oloa, vaan nimenomaan vie sen pois. Viime syksystä lähtien mun juominen ja baarissa käyminen on harventunut koko ajan, ja nyt olen jo siinä pisteessä että valitsen mieluummin koti-illan kuin baari-illan.
Matka tähän oli ihan uskomattoman pitkä, ja jos multa olisi kysytty vuosi sitten, luopuisinko alkoholista kokonaan, olisin nauranut päin kysyjän naamaa. Nyt olen harkinnut sitä ihan tosissani. Toki juon edelleen silloin tällöin, mm. nyt juhannuksena. Mutta en tee sitä pahaan oloon. Enkä todellakaan viikottain. Kerran kuukaudessa tai parissa riittää paremmin kuin hyvin.
Tämän tekstin ei ole tarkoitus puhua alkoholin puolesta tai vastaan, olen sitä mieltä että jokainen aikuinen ihminen pystyy tekemään omat päätöksensä. Mutta en myöskään usko, että alkoholi on ratkaisu mihinkään. Elämä on paljon parempaa silloin, kun tekee asioita joista nauttii, eikä elä koko aikaa sumussa päihteiden takia. Tähän kategoriaan tietenkin kuuluu moni muukin asia kuin alkoholi, mutta muista aineista mulla ei onneksi ole omakohtaista kokemusta. Seura myös vaikuttaa paljon. Jos ympäröi itsensä oikeilla ihmisillä, jotka tuovat pahan olon sijasta hyvän olon ja energiaa, pääsee jo pitkälle.
Tänään suuntaamme kaveriporukalla viettämään juhannusta ystäväni luo, ja aion keskittyä ihan muihin asioihin kuin juomiseen. Vietetäänhän ihana juhannus - alkoholilla tai ilman, mutta nauttien ja pysyen turvassa.
0 kommenttia
Kiva kun luit postauksen! Jätä ihmeessä kommentti käynnistäsi. Saa kysyä, kehua, kritisoida tai vaikka kertoa kuulumisia. - Johanna